Puutarhakaupungissa (sen paremmin kuin missään muuallakaan) ei kuitenkaan leikata pensaita, jotka ennen pitkää peittävät kaikki liikennemerkit. Nytkin on pyörätien viitta niin pahasti puskissa, että ajamme aluksi pari kilometriä väärään suuntaan, kun emme näe viitoitusta.
Pieniä maalaiskyliä on tuhka tiheään, samoin kyläteitä. Kaikissa risteyksissä ei taaskaan ole viitoitusta, mutta onnistumme säilyttämään suunnitellun reitin. St. Paul's Waldenissa kylän pubi tarjoilee äijäruokaa (kinkkua ja kaksi paistettua munaa plus ranskikset) ison annoksen. Kerrankin myös paikallinen panimotuote on tyydyttävää.
Paluumatka Welwyniin ajetaan taas pitkin vanhaa ratapohjaa. Ayot Greenin kohdalla yhytämme aamuisen reittimme ja poljemme sitä pitkin takaisin kaupunkiin. Päivää on vielä jäljellä, ja päätämme jatkaa Welwynistä eteenpäin kohti Hertfordia. Pyöräpolku
on taas vanhaa rautatietä, ja se on vedetty pitkin metsiä ja pusikkoja. Maisema on sangen yksitoikkoinen, ja kun vielä alkaa näyttää sateelta, käännymme takaisin kohti campingia.
Pitkästä aikaa ei satanut koko päivänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti