perjantai 4. heinäkuuta 2014

2.7. Milton Keynes

Aamupäivän automatka on noin 80 kilometriä ja leiripaikka löytyy vaihteeksi maatilan pihalta Grand Union -kanavan varresta. Leirin pystytyksen jälkeen lähdemme ajamaan pitkin kanavan hinauspolkua Milton Keynesiin.

Polku on monin paikoin huonokuntoinen ja pensaikko on kasvanut melkein kanavaan asti. Pensaat raapivat käsivarsia ja jalkoja kapealla ja kuoppaisella polulla. Matka eteneekin aika hitaasti, kun välillä joudumme myös väistelemään vastaantulijoita ja kanavan varren onkijoita. Myös muutamissa rantaan kiinnitetyissä asuntolaivoissa on toimintaa. Kuka korjailee kukkaistutuksia, kuka laivaansa ja kuka polkupyöräänsä. Kaikki toiminta sijoittu pakostakin rantapolulle, koska laivoissa ei ole varsinaista oleskelukantta, vaan koko laiva on katettu asunnoksi.

Itse Milton Keynes on kaupungiksi kummallinen. Itse keskustaa on vaikea löytää. Sen sijaan koko kaupunki tuntuu olevan rakennettu toimistoiksi, jotka on jaettu selkeään ruutukaavaan vedettyjen leveitten katujen varsille. Kaikki on uutta, ja ihmettelemme, mitä on tapahtunut alkuperäiselle kaupungin keskustalle.

Löydettyämme viimein ruokapaikan ja käytyämme syömisen jälkeen ruokakaupassa, lähdemme ylittämään kapungin halkovia rautatietä ja moottoritietä. Radan toiselta puolelta löydämmekin vanhan kyläkeskuksen, tuntomerkkinä kirkko ja hautuumaa. Nyt se on jäänyt keskiluokan asumalähiöksi.

Jatkamme vielä vähän matkaa kanavan vartta eteenpäin ja ihastelemme laajoja puistoja, jotka kaavoittaja on jättänyt kaupunkilaisten käyttöön. Lasten leikkipaikkoja ja liikuntapaikkoja on koko matkan kanavan ja asumalähiöitten väliin jätetyllä viherkaistalla.

Jonkin matkaa ajetuamme käännymme takaisin, ja seurailemme pyörätie kuutosta, joka poikkeaa välillä kanavan varresta pikku kyliin ja asuinalueille. Merkitty pyörätie palaa kanavan rantapolulle Milton Keynesin eteläpuolella, ja jatkamme omia jälkiämme takaisin campingiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti